Nǐ hǎo ja kolmas sävelkorko
Luokassa yleiskiina @ Torstaina, Elokuun 25. 2011 23:34 - rkupsalaTavallisin yleiskiinan tervehdys on “nǐ hǎo”. Se kirjoitetaan kiinan merkeillä 你好. Tätä tervehdystä voi käyttää aina, kun tapaa tuttuja tai tuntemattomia. Siihen vastataan myös “nǐ hǎo”.
Sananmukaisesti “nǐ hǎo” tarkoittaa sinä hyvä. Se on lyhennys tavallisesta kuulumisten kysymisestä “Nǐ hǎo ma?”, joka siis tarkoittaa Voitko hyvin? tai vapaammin käännettynä Mitä kuuluu?
Tervehdyksen kirjaimet äännetään lähes kuten suomessa. Kiinan H on voimakas ja rahiseva, kuten saksan kuuluisa ach-äänne. Diftongi AO äännetään kuin suomen AU. Suomalaisittain kirjoitettun tämä tervehdys siis olisi ni hau.
Huomasit varmasti tervehdyksessä i:n ja a:n päällä olevat väkäset. Ne merkitsevät kolmatta sävelkorkoa. Kiinan kielessä jokaisella tavulla on oma sävelkorko eli tooni. Kiinaa ei siis voi puhua monotonisesti eli tasaisesti koko ajan samalla sävelellä, vaan äänenkorkeus nousee ja laskee tavujen sävelkoron mukaan.
Sävelkorkoja on kaikkiaan neljä, tai viisi, jos painoton sävelkorko lasketaan mukaan. Parhaiten sävelkorot oppii korvakuulolla, mutta niistä saa käsityksen, kun ajattelee äänenkorkeutta viisiportaisella nuottiasteikolla. Luku 1 merkitsee matalaa ääntä ja luku 5 korkeaa ääntä. Matala ei merkitse äärimmäisen möreää eikä korkea korviavihlovan kimeää, vaan äänenkorkeudet pysyvät normaalien puhekorkeuksien rajoissa.
Kolmas sävelkorko alkaa 2. portaalta, laskee 1. portaalle ja nousee lopuksi nopeasti 4. portaalle. Lyhyesti merkittynä sävelkulku on siis 2-1-4. Kokeile sanoa hitaasti “nǐ” ja “hǎo” tätä sävelkorkoa käyttäen.
Kokeile sitten sanoa ne nopeasti peräkkäin. Huomasit ehkä, että on aika vaikeaa kuljettaa ääntä nopeasti matalalle ja korkealle ja heti perään taas matalalle ja korkealle. Ehkä juuri sen vuoksi kolmas sävelkorko sisältää poikkeuksen, joka on onneksi ainoa sävelkorkoja koskeva poikkeus. Kun kolmansia sävelkorkoja on peräkkäin, vain viimeinen äännetään täydellisesti alas koukkaavana ja ylös nousevana. Sitä ennen tulevista sävelkoroista äännetään vain loppuosa eli nousu.
Siis “nǐ hǎo” äännetään tosiasiassa “ní hǎo”. (Ensin tulevan sanan sävelkorkoa nimitetään toiseksi sävelkoroksi. Siitä lisää toisella kerralla.)